Ilmastonmuutos on pop. EU on julkaissut vuoteen 2020 uloittuvat tavoitteensa ja maailmalla vihdoin liikehditään päästöjen hillitsemiseksi. Uuden ajan vaateet antavat uusia liiketoimintamahdollisuuksia, joihin tomerasti tarttuvat palkittaneen menestyksellä. Muuttuvat vaateet tulevat jakamaan hyvinvointia alueellisesti uudelleen. Löysästi rakennettujen kaupunkien (kuten Porin) asukkaiden elinkustannuksiin on luvassa nousua, sillä omakotiasumista rangaistettaneen uusien kustannusten muodossa. Sitä merkittävämpänä tekijänä hyvinvointi tullee jakautumaan uudelleen (paperi)tehtaiden lakkauttamisten ja kasvavien clean-tech klustereiden välityksellä.
Pori on kaupunkina kulkenut kestävän kehityksen ja ympäristöarvojen kärjessä mahdollisesti koko parikymmenvuotisen elinaikani ajan. Kaupunki esim. kiinnitti huomiota hankintojensa kestävyyteen jo vuosia ennen kuin se oli trendikästä. Parannettavaa toki on - lähinnä pientalovaltaisen kaupunkirakenteen takia. Ilmastonmuutoksen merkittävin aspekti kaupungille on kuitenkin ennen näkemätön mahdollisuus nostaa koko seutukunta uudelle kukoistuksen tasolle clean tech -yritysten avulla. Mielestäni Poriin tuleekin siis muodostaa ympäristöteknologian klusteri.
En ole asialla ensimmäistä kertaa, enkä pelkästään siksi, että ilmastonmuutos on tullut ajankohtaiseksi. Kysymystorin välityksellä kysyin jo vuoden 2004 lopussa kaupungin panostuksia ympäristö- ja energia-alaan. Sainkin elinkeinojohtajalta tyydyttävän, joskin riittämättömän vastauksen. Elinkeinojohtaja Iisakkala viittasi vastauksessaan lähinnä Prizztechin tavoitteisiin ja lähtökohtiin. Rohkaisevimpana vastauksessa luki:
Uskon, että työtä asian eteen ollaan näinä vuosina tehty, sillä tuloksiakin on tullut. Tuorein tulos on tältä päivältä: Eurajoelle suunnitellaan ydinvoiman osaamiskeskusta. Ongelmana on kuitenkin se, että Prizztechin ja kaupungin tavoitteet eivät liene riittävän kunnianhimoisia. Jos asiaan tartuttaisiin kokonaisuudessaan, vauhti todellisen klusterin kehittymiselle olisi nopeampaa.
Porin kaupungin pitäisi mielestäni myöntää verohelpotuksia kaupunkiin perustettaville/siirtyville ympäristö- ja energiatekniikan yrityksille. Sen lisäksi kaupungin tulisi myöhemmin pyrkiä ostamaan näiltä yrityksiltä tarvitsemaansa tekniikkaa ja palveluja. Jo etukäteen kaupungin tulisi kuitenkin profiloitua nykyistä selkeämmin kestävän kehityksen kaupunkina. Esim. Porin Linjojen bussit voisivat käydä maakaasulla tai muutama niistä jopa vedyllä. Näin Pori olisi ulkoisesti nykyistä houkuttelevampi ympäristöalan yrityksille.
Edellytykset etenkin energia-alan kehitykselle Porissa ja Satakunnassa ovat merkittäviä verrattuna muuhun maahan. Tämä johtuu Satakunnan merkittävästä energiantuotantopaletista. Eurajoella tuotetaan ydinvoimaa, Harjavallassa vesivoimaa ja Porissa tuulivoimaa. Sen lisäksi Meri-Porin kivihiilivoimalaitoksen hiilidioksidipäästöt aiotaan ottaa talteen vuodesta 2015 lähtien. Jälkimmäinen tekijä on äärimmäisen merkittävä, sillä hanke on pilottiluonteinen ja tekniikka vielä osin testaamatonta. Laaja energiapaletti takaakin sen, että alan pilottihankkeita voidaan toteuttaa Porin välittömässä läheisyydessä jatkossakin.
Porin välittömin haaste on osaavan ja korkeasti koulutetun ympäristö- ja energia-alan ammattilaisten houkuttelu. Opetusministeriön suhtautuessa nuivasti uusiin tutkinnonanto-oikeuksiin, täytynee kaupungin tähdätä yliopistokeskuksen ohella myös muihin yliopistoihin. Tässä mielessä markkinointia ja yhteistyötä kannattaisi lisätä lähinnä Tampereen teknillisen yliopiston (pääyksikön) kanssa.
Merkittävimpänä ässänä Porin kaupungin ja sen sidosryhmien hihassa voisi olla alan tutkimuskeskuksen perustaminen dynaamiseksi muodostuneeseen Puuvillaan. Yritysten mukaantulo olisi enemmän kuin mahdollista edellä käsitellyn energiantuotantopaletin merkittävyyden takia. Jo nyt magneettitutkimuskeskus on mahdollisesti viitoittamassa tietä kauemmas tulevaisuuteen ja fuusioaikaan.
Seuraavassa lainaan itseäni (nimim. alaa opiskeleva) 15.12.2004:
Kolmessa vuodessa tilanne ei ole muuttunut muuten kuin, että potentiaali on realisoitumassa. Nyt jos koskaan on Porin ja Satakunnan tilaisuus. Onneksi työtä etenkin energia-alan eteen ollaan tehty. Nyt vaihdetta tarvitsee vain vaihtaa isommalle .
Kirjoittaja on voimalaitosten ympäristö- ja turvallisuuskysymysten sekä yrityksen hallinnon pääaineopiskelija.
En ole asialla ensimmäistä kertaa, enkä pelkästään siksi, että ilmastonmuutos on tullut ajankohtaiseksi. Kysymystorin välityksellä kysyin jo vuoden 2004 lopussa kaupungin panostuksia ympäristö- ja energia-alaan. Sainkin elinkeinojohtajalta tyydyttävän, joskin riittämättömän vastauksen. Elinkeinojohtaja Iisakkala viittasi vastauksessaan lähinnä Prizztechin tavoitteisiin ja lähtökohtiin. Rohkaisevimpana vastauksessa luki:
"Toimialalla on meneillään useita alueellisia energiahankkeita. Tavoitteena on saada Satakuntaan hyvin toimivia, ajankohtaisia, erikoistuneita ja tuloksellisia energian tuotantoon ja käyttöön sekä ympäristöteknologiaan liittyviä kehitysprojekteja."
Uskon, että työtä asian eteen ollaan näinä vuosina tehty, sillä tuloksiakin on tullut. Tuorein tulos on tältä päivältä: Eurajoelle suunnitellaan ydinvoiman osaamiskeskusta. Ongelmana on kuitenkin se, että Prizztechin ja kaupungin tavoitteet eivät liene riittävän kunnianhimoisia. Jos asiaan tartuttaisiin kokonaisuudessaan, vauhti todellisen klusterin kehittymiselle olisi nopeampaa.
Porin kaupungin pitäisi mielestäni myöntää verohelpotuksia kaupunkiin perustettaville/siirtyville ympäristö- ja energiatekniikan yrityksille. Sen lisäksi kaupungin tulisi myöhemmin pyrkiä ostamaan näiltä yrityksiltä tarvitsemaansa tekniikkaa ja palveluja. Jo etukäteen kaupungin tulisi kuitenkin profiloitua nykyistä selkeämmin kestävän kehityksen kaupunkina. Esim. Porin Linjojen bussit voisivat käydä maakaasulla tai muutama niistä jopa vedyllä. Näin Pori olisi ulkoisesti nykyistä houkuttelevampi ympäristöalan yrityksille.
Edellytykset etenkin energia-alan kehitykselle Porissa ja Satakunnassa ovat merkittäviä verrattuna muuhun maahan. Tämä johtuu Satakunnan merkittävästä energiantuotantopaletista. Eurajoella tuotetaan ydinvoimaa, Harjavallassa vesivoimaa ja Porissa tuulivoimaa. Sen lisäksi Meri-Porin kivihiilivoimalaitoksen hiilidioksidipäästöt aiotaan ottaa talteen vuodesta 2015 lähtien. Jälkimmäinen tekijä on äärimmäisen merkittävä, sillä hanke on pilottiluonteinen ja tekniikka vielä osin testaamatonta. Laaja energiapaletti takaakin sen, että alan pilottihankkeita voidaan toteuttaa Porin välittömässä läheisyydessä jatkossakin.
Porin välittömin haaste on osaavan ja korkeasti koulutetun ympäristö- ja energia-alan ammattilaisten houkuttelu. Opetusministeriön suhtautuessa nuivasti uusiin tutkinnonanto-oikeuksiin, täytynee kaupungin tähdätä yliopistokeskuksen ohella myös muihin yliopistoihin. Tässä mielessä markkinointia ja yhteistyötä kannattaisi lisätä lähinnä Tampereen teknillisen yliopiston (pääyksikön) kanssa.
Merkittävimpänä ässänä Porin kaupungin ja sen sidosryhmien hihassa voisi olla alan tutkimuskeskuksen perustaminen dynaamiseksi muodostuneeseen Puuvillaan. Yritysten mukaantulo olisi enemmän kuin mahdollista edellä käsitellyn energiantuotantopaletin merkittävyyden takia. Jo nyt magneettitutkimuskeskus on mahdollisesti viitoittamassa tietä kauemmas tulevaisuuteen ja fuusioaikaan.
Seuraavassa lainaan itseäni (nimim. alaa opiskeleva) 15.12.2004:
"Alalla on selvää potentiaalia, minkä Porin pitäisi mielestäni hyödyntää täysillä. Ympäristöasioilla Pori pystyisi profiloitumaan positiivisella tavalla"
Kolmessa vuodessa tilanne ei ole muuttunut muuten kuin, että potentiaali on realisoitumassa. Nyt jos koskaan on Porin ja Satakunnan tilaisuus. Onneksi työtä etenkin energia-alan eteen ollaan tehty. Nyt vaihdetta tarvitsee vain vaihtaa isommalle .
Kirjoittaja on voimalaitosten ympäristö- ja turvallisuuskysymysten sekä yrityksen hallinnon pääaineopiskelija.
1 kommentti:
Oikeassa olet. Energia-alaan ollaan täällä panostettu tosissaan. Määrittäähän Tahkoluodon kivihiilivoimala sähkötariffin ja sen mukaisesti Windfall voitot!
Lähetä kommentti