Juhlavuoden uutisointia ja markkinointia seuratessani olen huomannut, että yritys onnistuneen juhlavuoden järjestämiseksi on kova. Kaupunki on tehnyt oikeita siirtoja etenkin paikallisylpeyden kasvattamiseksi: ala-astelaisille jaetaan kirja tai tietopeli, vanhemmat taasen saavat juhlakonsertin kesäkuussa. Sen lisäksi markkinoinnissa ollaan panostettu tyylikkääseen juhlavuoden ilmeeseen, joka näkyy kauniina logona mm. postin erikoisleimassa. Näiden lisäksi ympäri vuoden järjestetään erilaisia juhlatapahtumia, niin kaupungin kuin sen sidosryhmienkin toimesta. Yksityinen panostus näkyy juuri nyt eritoten uusien kirjojen julkaisemisen muodossa. Näihin teoksiin lukeutuvat ainakin Kyl asia o tälläi, Kui? ja Björneborgs Svenska Ortnamn. Paneudun näistä jokaiseen myöhemmin kevään aikana.
Juhliaan juhlivan kaupungin onnistuneimmaksi päätökseksi voi lukea mielestäni 450-vuotisjuhlaviikon järjestämisen. Vaikka ohjelma on vielä vähän avoin, lupauksen seikkailusta antaa syntymäpäivän pitkittyminen viikon mittaiseksi. Tuolloin on mm. vihdoin tarkoitus paljastaa Juhana Herttuan patsas Raatihuoneen edessä. Muita jatkossakin merkittäviä voittoja kaupunki on hankkinut juhlavuodelleen sylin täydeltä. Ensi kesänä kaupungissa järjestetään ensimmäistä kertaa RMJ-tapahtuma, minkä lisäksi Reposaaressa järjestetään Loma-asuntomessut. Messualueen yhteyteen rakentuu Suomen ensimmäinen kelluva kylä.
Oma pieni kritiikkini kaupungin juhlajärjestelyjen osalta on se, ettei vuoden ohjelma tunnu ottavan kaikkia porilaisuuden piirteitä huomioon. Suuntautuminen historiaan on hieno asia, erityisesti ansiokkaan Juhana-herttuan Aikakapselin muodossa, mutta nyt vuoden ohjelma tuntuu turhan kepeältä nuoria ikäpolvia ajatellen. Ohjelma kun on varsin perinteinen näyttelyineen ja yhteisöjen kokouksineen. Muuten hienona tapahtumana suuri viihdekonserttikin järjestetään keskellä jazz-viikkoa, vaikka se olisi voinut täyttää esim. loppukesän tapahtumatyhjiötä. Sen lisäksi varmistetuista esiintyjistä puuttuvat lähes kaikki tämän hetken tärkeimmät porilaisbandit, kuten Disco Ensemble ja Placebon Euroopan kiertueen lämppärinä toimiva Manboy. Oltaisiimpa porilaiset voitu samalla tutustuttaa paikkakunnan underground-kulttuurin suurnimiinkin, Magyar Posseen ja Circleen.
Juhlavuoden mielenkiintoisimpina huhuina ja vihjauksina ovat tulleet esiin Ruotsin kuninkaallisten vierailu Poriin ja jonkun kansainvälisesti arvovaltaisen henkilön luennon pitäminen Promenadi- tai yliopistokeskuksessa. Jälkimmäisen huhun lisänä olisi suotavaa ja osin innovatiivistakin järjestää avoimet tiedepäivät Porin Yliopistokeskusessa jostain tietystä aiheesta. Esimerkiksi ensimmäiset Tekniikan Päivät TKK:lla pohjautuvat tänä vuonna veteen. Vastaavan tapahtuman järjestäminen Porissa toisi esiin kaupungin uutta akateemisuutta.
Yksi suurimmista yksittäisistä toiveistani juhlavuotta koskien oli erityisen taiteiden päivän/yön järjestäminen, jota muiden ehdotusten muassa ehdotin kaupungille jo joulukuussa 2006. Toiveeni ei ehkä toteudu, mutta jatkoa ajatellen olisi mielestäni hienoa jos porilainen kulttuuri voisi kokonaisuudessaan tulla esiin kaikissa muodoissaan edes päiväksi. Tapahtuman voisi integroida esim. Lyonin valofestivaalin kaltaiseen festivaaliin. Tuolloin Pori kylpisi erivärisissä valoissa, ja valoesityksiä ryydittämään voisi valita esim. Circlen hitaampaa tuotantoa satumaisen tunnelman luomiseksi (esim. BFF, kts. myspace.com/circlefinland).
Koko juhlavuosi ei ole tietenkään kaupungin vastuulla, vaan porilaiset itse tekevät vuodesta juhlimisen arvoisen. Suuri tekijä markkinoilla on lisäksi yrittäjät ja yhteisöt erilaisine tapahtumineen. Esim. Vaakuna tekee pienimuotoisen kulttuuriteon Pori Rock -klubeillaan.
Porin kaupungin juhlavuoden tapahtumiin voi tutustua kaupungin juhlasivuilla.
Juhliaan juhlivan kaupungin onnistuneimmaksi päätökseksi voi lukea mielestäni 450-vuotisjuhlaviikon järjestämisen. Vaikka ohjelma on vielä vähän avoin, lupauksen seikkailusta antaa syntymäpäivän pitkittyminen viikon mittaiseksi. Tuolloin on mm. vihdoin tarkoitus paljastaa Juhana Herttuan patsas Raatihuoneen edessä. Muita jatkossakin merkittäviä voittoja kaupunki on hankkinut juhlavuodelleen sylin täydeltä. Ensi kesänä kaupungissa järjestetään ensimmäistä kertaa RMJ-tapahtuma, minkä lisäksi Reposaaressa järjestetään Loma-asuntomessut. Messualueen yhteyteen rakentuu Suomen ensimmäinen kelluva kylä.
Oma pieni kritiikkini kaupungin juhlajärjestelyjen osalta on se, ettei vuoden ohjelma tunnu ottavan kaikkia porilaisuuden piirteitä huomioon. Suuntautuminen historiaan on hieno asia, erityisesti ansiokkaan Juhana-herttuan Aikakapselin muodossa, mutta nyt vuoden ohjelma tuntuu turhan kepeältä nuoria ikäpolvia ajatellen. Ohjelma kun on varsin perinteinen näyttelyineen ja yhteisöjen kokouksineen. Muuten hienona tapahtumana suuri viihdekonserttikin järjestetään keskellä jazz-viikkoa, vaikka se olisi voinut täyttää esim. loppukesän tapahtumatyhjiötä. Sen lisäksi varmistetuista esiintyjistä puuttuvat lähes kaikki tämän hetken tärkeimmät porilaisbandit, kuten Disco Ensemble ja Placebon Euroopan kiertueen lämppärinä toimiva Manboy. Oltaisiimpa porilaiset voitu samalla tutustuttaa paikkakunnan underground-kulttuurin suurnimiinkin, Magyar Posseen ja Circleen.
Juhlavuoden mielenkiintoisimpina huhuina ja vihjauksina ovat tulleet esiin Ruotsin kuninkaallisten vierailu Poriin ja jonkun kansainvälisesti arvovaltaisen henkilön luennon pitäminen Promenadi- tai yliopistokeskuksessa. Jälkimmäisen huhun lisänä olisi suotavaa ja osin innovatiivistakin järjestää avoimet tiedepäivät Porin Yliopistokeskusessa jostain tietystä aiheesta. Esimerkiksi ensimmäiset Tekniikan Päivät TKK:lla pohjautuvat tänä vuonna veteen. Vastaavan tapahtuman järjestäminen Porissa toisi esiin kaupungin uutta akateemisuutta.
Yksi suurimmista yksittäisistä toiveistani juhlavuotta koskien oli erityisen taiteiden päivän/yön järjestäminen, jota muiden ehdotusten muassa ehdotin kaupungille jo joulukuussa 2006. Toiveeni ei ehkä toteudu, mutta jatkoa ajatellen olisi mielestäni hienoa jos porilainen kulttuuri voisi kokonaisuudessaan tulla esiin kaikissa muodoissaan edes päiväksi. Tapahtuman voisi integroida esim. Lyonin valofestivaalin kaltaiseen festivaaliin. Tuolloin Pori kylpisi erivärisissä valoissa, ja valoesityksiä ryydittämään voisi valita esim. Circlen hitaampaa tuotantoa satumaisen tunnelman luomiseksi (esim. BFF, kts. myspace.com/circlefinland).
Koko juhlavuosi ei ole tietenkään kaupungin vastuulla, vaan porilaiset itse tekevät vuodesta juhlimisen arvoisen. Suuri tekijä markkinoilla on lisäksi yrittäjät ja yhteisöt erilaisine tapahtumineen. Esim. Vaakuna tekee pienimuotoisen kulttuuriteon Pori Rock -klubeillaan.
Porin kaupungin juhlavuoden tapahtumiin voi tutustua kaupungin juhlasivuilla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti